Adalmiina

SUOMESSA
Sukupuoli: narttu (sterilisoitu)
Koko: suuri keskikokoinen (n. 62 cm, 31 kg)
Syntymäaika: 3/2015

4.3.2018
Adalmiina eli Reea muutti hoitopaikkaan pääkaupunkiseudulle ja odottelee innolla adoptiohakemuksia.

7.2.2018
Adalmiina eli Reea on iloinen ja ihmisrakas tyttö, joka etsii kotia ainoana koirana. Reea odottaa kotia Lappeenrannassa.

Reean nykyinen koti kertoo:

Reea on ihmisystävällinen, lempeä ja kaunis koira. Koeman kokoisessa Reeassa on lapsenomaista riehakkuutta ja innostuneisuutta. Rauhoittavaa Reealle on rintakehästä silittäminen. Siitä Reea tykkää niin, että silmät menevät puoliumpeen ja hän on kuin transsissa. Reea myös tykkää uimisesta, mutta meillä ei tähän ollut hänelle tarjota mahdollisuutta.

Toisista koirista Reea ei ole kiinnostunut eikä oikein pärjää muiden kanssa. Reea olisi ihanteellinen ainoaksi koiraksi perheeseen, joka pitää pitkistä luontolenkeistä ja haluaa uskollisen ja hellyyttävän ison koiran itselleen.

Reea on leikkisä ja oppivainen. Peruskäskyt ovat hallinnassa: istu, maahan, paikka, tänne, seis, ei, seuraa, mennään, irti. Reea on älykäs koira, joka sopisi todennäköisesti oikein hyvin kaveriksi johonkin koiramaiseen harrastukseen. Vapaana Reeaa ei voi pitää. Kynsien leikkaamisesta Reea ei oikein pidä ja sitä pitääkin edelleen harjoitella. Reea vahtii mielellään pihalla ohikulkijoita, mutta kutsusta Reea malttaa jättää hyvin hommat ja palata sisälle.

Reealla on ruoka-aineyliherkkyyttä, jonka takia sen pääasiallinen ruoka hypoallergista. Pienissä määrin se pystyy syömään kuitenkin muutakin.

Reea osaa olla kiltisti itsekseen kotona työpäivän verran. Reea ei nakertele huonekaluja eikä tuhoa muutoinkaan kotia. Pöydälle ja tasoille vartioimatta jätetyt ruuat ja niiden pakkaukset kuitenkin löytävät tiensä Reean suuhun, mutta tämä on varsin tavallista nuorille ja innokkaille koirille.

Ainoa syy, miksi Reeasta joudutaan luopumaan on se, että kotiuduttuaan kunnolla ei Reea tahdo enää sietää kodissa asuvaa toista narttukoiraa. Tämän vuoksi Reea etsii kotia, jossa se saisi olla ainoa nelijalkainen perheenjäsen.

22.12.2016
Adalmiina löysi vihdoin oman kodin ja muutti Lappeenrantaan.

26.8.2016
Upeannäköinen Ada odottaa hakemuksia Helsingissä. Adalmiina on aloittanut koirakoulun ja yllättää positiivisesti.

Aikuistunut Adalmiina keskittyy harjoituksiin ja työskentelee suurella innolla. Vastapainona treeneille Adalmiina rakastaa vaikkapa uimista ja ojissa kahlaamista.

9.5.2016
Adalmiina kävi steriloitavana.

13.3.2016
Upeasta Adasta on paljastunut uusi puoli. Iloinen Ada viihtyy hyvin autossa ja tykkää olla reissussa mukana! 

Vilkkaan Adalmiinan vauhti on hieman rauhoittunut. Kotona ruuan varastelu, haukkuminen ja näykkiminen on selkeästi vähentynyt, kun ollaan vihdoin päästy pidemmille kävelylenkeille. Kunnon lenkin jälkeen parasta mitä Ada tietää, on täysi ruokakippo ja sen jälkeen käpertyminen sohvalle oman ihmisen kainaloon.

Fiksua päätään Ada kyllä käyttää edelleen, nykyään lähinnä päästäkseen yläkerran koiraportista läpi ja syömään kissojen ruoat. Toistaiseksi tyttö on päihittänyt jo kaksi porttia tässä mittelössä.

Hoitoperheen pientä rivitalonpihaa Ada vähän vartioi, murahtelee ja haukahtaa jos ei tutut ihmiset tulevat liian lähelle aitaa, mutta lopettaa kyllä, kun oma ihminen komentaa. Pihan lapset kuitenkin saavat tulla rapsuttamaan koska vaan. Kissoista Ada ei valitettavasti edelleenkään saa tarpeekseen, niitä on aivan liian kiva jahdata ja näykkiä. Ada on nykyään sisäsiisti.

Viipurin koirat - Adalmiina 23.4.2016

Viipurin koirat - Adalmiina

9.1.2016
Adalmiina on toipunut ristisideleikkauksesta täysin ja haluaisi valloittaa oman kodin ja sen ihmiset jo pian!

2.12.2015
Adalmiina on ystävällinen, energinen ja älykäs koira, joka ei anna vastoinkäymisten lannistaa itseään.

Luonteeltaan Ada on hyvin ystävällinen touhottaja, joka rakastaa ihmisiä. Innostuessaan Ada kuitenkin unohtaa helposti käytöstavat ja voi aloittaa näykkimisen. Hoitoperheen kouluikäisten lasten (9 v. ja 12 v.) kanssa hän tulee kyllä muuten toimeen erinomaisesti. Parhaimmillaan Ada olisi kuitenkin vähän vanhempien lasten eli yli 12-vuotiaiden perheessä.

Niin kuin monilla fiksuilla koirilla, myös Adalla älykkyys ilmenee joka tavalla. Adalle on helppo opettaa uusia temppuja, mutta lisäksi hän oppii helposti ei-toivotuille tavoille.
Hoitokodissa ollaan tehty töitä turhan haukkumisen, innostuessa näykkimisen ja pöydiltä varastelun lopettamiseksi, mutta Ada palaa vanhoihin temppuihin helposti turhautuessaan.

Toisten koirien kanssa Ada tulee toimeen, mutta koska energiaa riittää, pitää perheen mahdollisen toisen koiran olla luonteeltaan saman tyyppinen. Leikit sujuvat, jos myös toinen koira on vilkas koheltaja, joka ei anna Adan jyrätä itseään.

Ada sopisi hyvin kokeneeseen koiraperheeseen, missä sen koulutukseen ollaan valmiita satsaamaan ja sen kanssa liikutaan aktiivisesti, eikä tytön tempauksista hirveästi hermostuta. Ada voisi sopia oivallisesti johonkin mukavaan harrastamiseen, missä Adan energisyys ja älykkyys pääsisivät loistoonsa.

Adan toisen takajalan ristiside katkesi marraskuussa. Jalka leikattiin ja toipuminen on edennyt hyvin, joten tulevaisuudessa jalan ei pitäisi pahemmin vaivata Adaa.

Adan hoitopaikassa on kissoja, mutta Ada intoutuu helposti jahtaamaan kissoja, joten kissaton koti olisi Adalle mieluisin paikka. Sisäsiisteys on Adalla jo lähes hanskassa.

28.9.2015
Adalmiina rakastaa ihmisiä. Siksi tuntuukin uskomattomalta, että vain joitakin viikkoja sitten siitä haluttiin eroon hirvittävällä tavalla: hirttämällä.

Tarhakävijöitä kohtasi jokin aika sitten järkyttävä ja surullinen näky. Nuori koira oli juuri tuotu eläinlääkäriklinikalta tarhalle. Ikävät jäljet kaulassa saivat aavistamaan pahaa ja pian Adalmiinan tarina olikin selvillä: se oli yritetty hirttää. Syystä tai toisesta se oli kuitenkin pelastunut, viety klinikalle hoidettavaksi ja tuotu sen jälkeen Irinan tarhalle. Onneksi hoitopaikka Suomesta järjestyi pian ja nyt seitsemän kuukauden ikäinen Adalmiina odottaa omaa, rakastavaa loppuelämän kotia Salossa.

Kaikesta kokemastaan julmuudesta huolimatta Adalmiina rakastaa ihmisiä. Se on iloinen, ystävällinen ja reipas tyttö, joka on hoitopaikassaan päässyt opettelemaan kotikoiran elämää nyt puolentoista viikon ajan. Hihnassa kulkeminen sujuu jo mukavasti, mutta välillä on pysähdyttävä ihmettelemään uusia ja jännittäviä asioita. Suomessa Adalmiinan kaulan alueen haavaa on hoidettu ja se on saanut siihen antibiootit. Haava on paranemaan päin.

Adalmiina on kokenut ikäviä asioita ja tuntuu uskomattomalta, että joku on koskaan halunnut tehdä sille pahaa. Mistähän kultainen tyttö löytäisi arvoisensa ihmisen, joka näyttäisi sille, että ikävät kokemukset ovat taakse jäänyttä elämää ja edessä on pitkä ja onnellinen koiranelämä täynnä rakkautta ja huolenpitoa?

Huomioithan, että koirien kuvaukset on kirjoitettu niitä tarhaoloissa tarkkailemalla, ja niiden käyttäytyminen saattaa muuttua uuteen kotiin kotiutumisen myötä. Tutustu ensin huolellisesti adoptio-ohjeisiin kodin tarjoamista harkitessasi ja täytä sitten adoptiohakemus.

Adalmiinan yhteyshenkilönä toimii Ira. Täytä ensin adoptiohakemus ja ota sitten yhteyttä sähköpostitse: ira.muller@viipurinkoirat.fi. Tutustu ehdottomasti myös adoptio-ohjeisiin.