Syyskuussa kerätään rahaa #lahjoitalantti-kampanjan voimin sterilointitoimintaan.

Tehokkain tapa puuttua kulkukoiraongelmaan pitkällä tähtäimellä on sterilointitoiminta. Viipurin Koirien sterilointikampanja Ei vahinkopennuille! käynnistyi kesällä 2012. Pelkkä uusien kotien etsiminen koirille ei ratkaise perimmäistä ongelmaa eli jatkuvaa ei-toivottujen pentujen syntymistä. Kampanjasta voit lukea lisää täältä.

Koirien adoptiot ovat olleet tavanomaista kesäpaussia pidemmällä tauolla Viipurilaisilla tarhoilla todettujen esbl-tapausten vuoksi. Viipurin Koirien väki on etsinyt ahkerasti tietoa antibiooteille vastustuskykyisestä esbl-ominaisuudesta, sen tarttuvuudesta ja vaikutuksesta koiran elämään. Kävimme keskusteluja usean asiaan perehtyneen eläinlääkärin kanssa ja teetimme kotihoito- sekä tarhakoirille lukuisia esbl-seulontoja.

Yksi merkittävä osa Viipurin Koirien aktiivien toimintaa ovat tarhavierailut. Viipurissa reissataan jollakin porukalla viikoittain, joskus tiheämminkin. Tarhareissuilla viedään perille lahjoituksia, hoidetaan ja ulkoilutetaan koiria sekä kuvataan koirien esittelysivuille valokuvia ja videoita. Toisinaan joku koira täytyy käyttää eläinlääkärissä ja joskus on tehtävänä myös remppahommaa.

Tämän vuoden Rakennustalkoot-kampanjalla on kaksi päätavoitetta:

Huikea #lahjoitalantti-tempaus Parane pian! -rahaston hyväksi päättyy tänään! Kampanjan aikana olemme jakaneet kanssanne koskettavia koirakohtaloita ja tekstejä alkuvuoden aikana hoitoa saaneista koirapotilaista.

Yhdistyksellämme on jatkuvasti lukuisia koiria kotihoidossa. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että kotihoitaja sitoutuu pitämään kotia etsivää koiraa luonaan niin kauan, että sille löytyy oma koti. Joskus se tarkoittaa päiviä, joskus kuukausia, joskus jopa yli vuoden. Sinä aikana hoitajan tulee pitää koiraa kuin omaansa: ulkoiluttaa, aktivoida, tarpeen vaatiessa myös kouluttaa ja käyttää eläinlääkärissä.

Kuvaterveiset eiliseltä Viipurin-reissulta!

Juuri uuteen kotiin muuttanut rescuekoira on aina suuren karkaamisriskin alla. Voi tuntua liioittelulta, kun yhdistyksemme koiravaraajat vannottavat moneen kertaan, että koiralla on aluksi oltava aina kaksi hihnaa jokaisella ulkoilulla, toinen kiinni pannassa ja toinen valjaissa. Kaksi hihnaa siksi, että koira pystyy hämmästyttävän nopeasti puremaan hihnan poikki, jos se säikähtää kunnolla. Lisäksi valjaissa tulisi olla lisänä jarrupala, joka kiinnitetään koiran vyötärön ympärille ja joka estää valjaita liukumasta pois päältä.

Teksti: Elina Palmgren

Eläimen kipua on vaikea tunnistaa, sillä eläin harvoin osaa kertoa kivustaan suoraan: vain pienet, tavallisesta poikkeavat tavat ja reaktiot kertovat jonkin olevan vinossa. Eläinten kipuun liittyy lisäksi monia vääriä uskomuksia ja harhaluuloja, eikä eläinten kyvystä kokea kipua oltu vielä muutama vuosikymmen sitten edes täysin varmoja. Onneksi eläinten kivun tunnistamisessa ja hoidossa on edetty noista ajoista jo pitkälle.

Venäjällä on arviolta satoja tuhansia, ellei jopa miljoonia kodittomia koiria ja kissoja. Useat kadulle joutuneet koirat ovat päätyneet sinne omistajiensa välinpitämättömyyden ja kyllästymisen seurauksena. Koiran hankinta on harvoin perusteellisesti harkittu päätös. Kukapa nyt ei suloista pientä koiranpentua haluaisi. Aivan. Mutta vain siihen asti kun se on suloinen koiranpentu. Sen jälkeen se saa muuttaa kadulle ja pärjätä yksinään. Siitä on tullut osa valtavaa kulkukoirapopulaatiota, näkymätöntä “pohjasakkaa”, jonka elämästä ja kohtalosta vain harva ihminen enää välittää.