Tänään 18.11. vietetään Euroopan antibioottipäivää, jolloin on hyvä kiinnittää huomiota tärkeään aiheeseen: antibioottiresistenssiin. Viipurin Koirat ry:n aktiivit alkoivat kerätä tästä maailmanlaajuisesta ongelmasta tietoa kesällä 2017, kun yhdistys sai tietää viipurilaiskoiran kantamasta ESBL-bakteerista. Löydöksestä ja siihen liittyvästä nopeasta reagoinnista sekä tiedottamisesta tuntui alkaneen niin kutsuttu lumipalloefekti, jonka seurauksena media ja monet eläinlääkinnälliset tahot tiedottivat rescuekoirien, ja erityisesti venäläiset rescuekoirien, olevan merkittävä riskitekijä antibioottiresistenssien bakteeritartuntojen lisääntymiselle Suomessa. Suuri huoli asiassa liittyy bakteerien zoonoottisuuteen eli bakteerin kykyyn siirtyä ihmisestä eläimeen tai eläimestä ihmiseen.  

Marraskuussa 2015 mm. Kennelliitto ja Verkkouutiset uutisoivat Helsingin yliopiston tiedotteesta, jossa todettiin seuraeläinten kantavan huolestuttavan paljon antibiooteille resistenttejä bakteereja. Vuoden 2015 uutisoinnissa ei vielä mainittu rescuekoiria. Tuoreessa Eviran blogikirjoituksessa kuitenkin mainitaan, että ulkomailta huonoista hygieenisistä oloista Suomeen tuotavat koirat lisäävät resistenssiongelmaa. Samalla raakaruokinnan todettiin olevan riskitekijä, ja kehotettiin kiinnittämään huomiota hyvään käsittelyhygieniaan. Tosiasia kuitenkin on, että hyvä käsittelyhygienia ei poista bakteereja raa’asta lihasta eikä estä niitä tarttumasta koiraan, se vain estää niiden leviämisen ympäristöön. Mikäli bakteerien siirtyminen raa’asta lihasta sen syöjään halutaan estää, tulee liha kypsentää vähintään +70 °C:een.

Viipurin Koirat ry on tehnyt parhaansa vähentääkseen antibioottiresistenssiä viipurilaiskoirien keskuudessa. Eviran tiedotteessa mainitut huonot hygieniaolosuhteet ovat kuitenkin suurin haaste viipurilaisilla koiratarhoilla. Viipurilaiskoirilta on löytynyt pääasiassa ESBL- ja AmpC-bakteereja, eli sellaisia suolistobakteereja, jotka tuottavat tietyntyyppisiä antibiootteja pilkkovaa beetalaktamaasi-entsyymiä. Suolistobakteerit – antibioottiresistenttejä tai ei – leviävät ulosteen mukana, joten ahtaissa oloissa asuvien tarhakoirien keskuudessa tartunnoilta ei voi välttyä. Tilannetta voi verrata esimerkiksi lastentarhoihin, joissa tarttuvat taudit siirtyvät nopeasti lapsesta toiseen. Tosin koirien välillä tartuntapainetta lisää erillisten wc-tilojen ja käsihygienian puuttuminen. Suurempi tartuntariski ei ole seurausta pelkästään venäläisten koiratarhojen hygieniaan liittyvistä haasteista vaan myös esimerkiksi Suomessa tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että ulosteen välityksellä leviäviä alkueläimiä esiintyy enemmän kennelolosuhteissa, joissa koiria on paljon, kuin yksittäisillä perhekoirilla.

Epähygieenisen ympäristön lisäksi runsas antibioottien käyttö lisää valintapainetta koirien suolistossa. Venäjällä antibioottien käyttö ei ole säädeltyä kuin Suomessa, minkä takia viipurilaisten koiratarhojen työntekijöitä on ohjeistettu uudestaan antibioottien käytöstä, ja niiden käyttöä tarhoilla on vähennetty. Viipurin Koirat ry on myös panostanut keräämillään varoilla esim. kennelyskärokotteiden hankintaan, jotta köhiviä pentuja ei tarvitsisi lääkitä antibiooteilla.

Kolmas tärkeä toimenpide on raa’an ravinnon välttäminen. Antibioottiresistentit bakteerit ovat suuri ongelma tuotantoeläinpuolella, erityisesti siipikarjatuotannossa. Tuoreen selvityksen mukaan yli puolet EU:ssa tuotetusta broilerinlihasta sisältää beetalaktamaasia tuottavia bakteereja, ja suomalaisestakin broilerinlihasta niitä todettiin 22 %:ssa. Yhdistys onkin lopettanut raakaruokinnan suosittelemisen adoptiokodeille, minkä lisäksi koiratarhoilla on lopetettu teurasjätteen syöttäminen koirille.

Viipurin Koirat ry ei yritä vähätellä ongelmaa tai kiellä keskimääräistä suurempaa ESBL-bakteerien esiintymistä tarhakoirilla, mutta välillä on hyvä miettiä kokonaisuutta. Yhdistys ja viipurilaiskoirien perheet ovat testauttaneet yhteensä noin 160 viipurilaiskoiraa antibioottiresistenttien bakteerien MRSP ja ESBL osalta. MRSP-positiivisten koirien määrä ei eroa suomalaisten koirien tilanteesta, mutta ESBL-bakteereita, kuten aikaisemminkin kerrottiin, on esiintynyt viipurilaiskoirilla enemmän kuin suomalaisilla koirilla. Positiivisen testitulokset saaneet koirat on kuitenkin testattu uudestaan kahden kuukauden kuluttua ja tulosten perusteella näyttää siltä, että ESBL-kantajuus poistuu yhdeksältä koiralta kymmenestä tässä ajassa. Vain muutama koira on ollut ESBL-bakteerin kantaja vielä puolen vuoden päästä Suomeen tulosta. Hetkellinen kantajuus ja bakteerin poistuminen joidenkin kuukausien aikana on ihmisillä tyypillistä. Bakteeritartuntojen estämiseksi Suomessa yhdistys ohjeistaa koteja hygienia-asioissa, joihin kuuluu esim. hyvä käsihygienia ja koiran ulosteiden kerääminen pois ympäristöstä. Yhdistys myös antaa jokaiselle Suomeen tulevalle koiralle suoliston bakteeriston uusiutumista tukevaa probioottivalmistetta sekä desinfioivan shampoon.

Viipurin Koirat ry ei tällä hetkellä testaa ESBL-bakteereja koirilta ennen Suomeen tuloa. Testitulos tarhalta kuvastaa vain sen hetkistä tilannetta ja koiralla olisi riski saada tartunta ennen Suomeen tuloa. Lisäksi Venäjän puolelta ei ole löytynyt laboratoriota, jossa testaaminen onnistuisi ongelmitta. Testaamisen sijaan Viipurin Koirat ry on päättänyt panostaa tiedottamiseen, avoimuuteen sekä kotien ohjeistamiseen antibioottiresistenssin varalta. Koteja kehotetaan toimimaan kuin tarhalta tuleva koira olisi ESBL-kantaja. Koteja myös ohjeistetaan ottamaan koirasta bakteeritestit ensimmäisellä lääkärikäynnillä huolellisten madotusten jälkeen. Vastaavalla tavalla toimitaan myös ihmisten terveydenhuollossa. Antibioottiresistenssi-illassa 1.11.2018 HUS:in infektioidentorjuntayksikön ylilääkäri Veli-Jukka Anttila kertoi, että esimerkiksi matkoilla saatavat ESBL-tartunnat ovat nykyään niin yleisiä, ettei hoitohenkilökuntaa testata ESBL:n varalta (kuten esim. salmonella kohdalla toimitaan). Sairaalaympäristössä odotetaan käsihygienian olevan sillä tasolla, ettei tartuntoja hoitajien ja potilaiden välillä tapahdu. ESBL leviää ulosteen välityksellä, joten hyvällä käsihygienialla on erittäin suuri merkitys myös kotioloissa. Muutama ESBL-tartunta on todettu viipurilaiskoirilta toistuvien virtsatieinfektioiden yhteydessä, mutta pääasiassa testatut koirat ovat olleet bakteerien oireettomia kantaja. Suomessa on uutisoitu yhdestä tapauksesta, jossa sama beetalaktamaasia tuottava bakteerikanta on löydetty saman perheen ihmiseltä ja koiralta. Kyseisessä tapauksessa oli hyvin vahva näyttö siitä, että tartunta olisi ollut ihmisestä koiraan, ei koirasta ihmiseen.

Viipurin Koirat ry on nyt puolitoista vuotta seurannut tilannetta viipurilaiskoirien keskuudessa, ja melko pieniltäkin tuntuvien toimenpiteiden seurauksena näyttäisi siltä, että positiivisia ESBL-tuloksia on ollut viimeisen puolen vuoden aikana vähemmän kuin vielä viime vuonna. Vaikuttaa siltä, että yhdistyksen toimenpiteillä on saatu tilannetta hieman parempaan suuntaan, vaikka paljon on vielä tehtävää. Yhdistyksen tavoite ei ole vähätellä rescuekoirien terveysongelmia, vaan tehdä rescuetyötä mahdollisimman vastuullisesti.

Lue lisää Euroopan antibioottipäivästä Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus ECDC:n sivuilta.

Teksti: Tanja Liukkonen