Uuden perheenjäsenen saapuminen kotiin on jännittävää kaikille. Itse koiralle se on valtava elämänmuutos, jossa se tarvitsee ihmisiltä paitsi tukea, mutta myös rauhaa. Miten rescuekoiran kotiutumisesta ja ensimmäisistä viikoista tehdään mahdollisimman stressittömiä sekä koiralle että omistajalle?

Suurin osa rescuekoirista on asunut tarhalla vähintään muutaman kuukauden, jotta niiden tuontiin liittyvät valmistelut on saatu tehtyä. On koira taustaltaan sitten entinen kotikoira tai tarhalla pennusta asti kasvanut, on tarhaympäristö sille aina stressaava paikka elää. Koiran stressitasot ovat siis jo valmiiksi koholla huonon nukkumisen, toisten koirien aiheuttaman kilpailun, mahdollisesti puutteellisen ravinnon ja liian vähäisen ihmiskontaktin vuoksi. Kun tähän lisätään vielä kuljetusmatkan aiheuttama stressi, on selvää, että kotiin saapuu koira, joka ei ole oma itsensä. 

Tarhoilla elävien koirien ihmiskontaktit jäävät usein liian vähäisiksi. Kuva: Ira Müller

Jos koira tulee kotihoitopaikasta, on se todennäköisesti tottunut jo moniin arkisiin asioihin. Silti muutto uuteen kotiin on sillekin iso muutos, ja saattaa aiheuttaa takapakkia monessa asiassa. Kun koiraa käydään tapaamassa hoitopaikassa ennen muuttoa uuteen kotiin, kannattaa sille viedä vaikkapa uuden omistajan vanha paita tuliaisiksi. Paita jätetään koiran lepopaikan lähelle, jotta koira voi tutustua uuden ihmisen tuoksuun rauhassa. Kun vaatteen ottaa koiran mukana uuteen kotiin, tulee sen mukana vastaavasti tuoksuja edellisestä kodista, ja ne taas tuovat turvaa uuteen kotiin kotiutuessa.

Riittävän levon varmistaminen on tärkeää

Rescuekoiran elimistö käy kovilla kierroksilla sen saapuessa uuteen kotiin. Stressihormonit poistuvat elimistöstä hitaasti, joten kotiutuminen ei koskaan käy hetkessä. Osalla koirista stressi näkyy kiihtymyksenä ja ympäri vuorokauden jatkuva levottomuutena, osa taas haluaa vetäytyä omiin oloihinsa ja jopa piiloutua. Joillain voi myös korostua vahtimisen tarve, eli ne alkavat puolustaa esimerkiksi ruokaa tai nukkumapaikkaansa herkästi.

Oli koiran reaktio mikä tahansa, on rescuekoiran kotiutumisessa tärkeintä varmistaa sen riittävä lepääminen. Jo ennen koiran saapumista sille kannattaa valmistella oma, mahdollisimman rauhallinen nukkumapaikka, jossa sitä odottaa pehmeä alusta. Osa koirista hakeutuu mieluiten kolomaiseen nukkumapaikkaan varsinkin aluksi, joten esimerkiksi nurkassa oleva pöytä ja sen alla oleva peti voi olla koiralle turvaa tuova ja rauhoittava lepopaikka. Toisaalta osa koirista taas haluaa levätessäänkin olla tarkkailuasemissa ja siksi ne hakeutuvat alusta asti esimerkiksi sohvalle nukkumaan. Jos koira haluaa näin tehdä, kannattaa sille antaa siihen mahdollisuus.

Riittävän unen takaaminen koiralle on tärkeimpiä asioita kotiutumisvaiheessa. Kuva: Ira Müller

Kaikkia perheenjäseniä on syytä muistuttaa siitä, että lepäävää koiraa ei saa häiritä. Rescuekoiran kotiutuminen vaatii luottamuksen rakentamista. Siinä yksi tärkeä kulmakivi on, että koira oppii luottamaan siihen, että sen nukkuessa sitä ei lähestytä. Koiran tulee siis antaa levätä täysin rauhassa, sille ei kannata edes jutella sen nukkuessa. Ylipäätään koiran kovin aktiivinen huomioiminen voi aluksi aiheuttaa siinä pelkoa ja levottomuutta. On siis parempi antaa koiran olla aluksi enimmäkseen omissa oloissaan, kunnes on havaittavissa, että se itse alkaa hakea huomiota ja hakeutua ihmisten seuraan. Silloin se on itse valmis lisäämään sosiaalista kontaktia.

Joidenkin koirien lepäämistä tukee myös se, että niiden rauha taataan koiraportin avulla. Silloin koira tietää, että kukaan ei yllättäen voi lähestyä sitä. Myös jos perheessä on ennestään koiria tai vaikkapa kissoja, voi juuri kotiin tullut koira kokea myös niiden jatkuvan läsnäolon kuormittavana. Portin takana lepääminen auttaa myös tähän.

Saattaa myös olla, että sisätiloissa liikkuminen on koiralle aluksi hyvinkin pelottavaa. Tässäkään asiassa koiraa ei kannata patistaa, vaan antaa sen tutustua sisätiloihin omassa tahdissaan. On syytä myös tarkistaa, että lattioilla on riittävästi mattoja, jos lattiamateriaali on kiiltävää tai liukasta. Nameja namien levittäminen yöksi ympäri asuntoa voi olla koiran uteliaisuutta lisäävä keino - aamulla namit tarkistamalla saadaaan myös viitteitä siitä, uskaltaako koira liikkua asunnossa öisin.

Mitä tehdä, jos koira ei halua levätä?

Vaikka juuri kotiin tullut rescuekoira vaikuttaisi levottomalta ja tuntuu, että sen pitäisi päästä purkamaan energiaa, on suurella todennäköisyydellä kyse siitä, että koiran elimistö käy ylikierroksilla. Silloin koira ei pysty lepäämään omatoimisesti, koska stressihormonit pitävät sen valppaana. Tällöin oikea ratkaisu on etsiä keinoja koiran rauhoittumisen vahvistamiseen, ei lähteä sen kanssa juoksulenkille.

Hauskanpito ja liikunta voivat toisinaan johtaa liian suuriin kierroksiin. Stressihormonit saattavat pitää yllä liian korkeaa vireystilaa, jolloin koiran on vaikea rauhoittua ja saada tarpeeksi lepoa. Kuva: Minttu Tuononen

Mitä sitten voi tehdä? Koiran arjesta kannattaa tehdä mahdollisimman tasaista. Sille tarjotaan rauhoittavaa ja stressiä purkavaa tekemistä, kuten puruluiden syömistä ja koiran märkäruualla täytettyjä kongeja tai nuolumattoja (jos nämä pakastaa, menee syömiseen vielä kauemmin). Pureskelu ja nuoleminen rauhoittavat ja väsyttävät koiraa ja auttavat stressitasojen laskemisessa.

Lenkit on syytä pitää lyhyinä ja kulkea aina samaa reittiä. Jos asuinalue on vilkas, alueen rauhallisin reitti on sopivin ulkoiluun. Samana toistuva lenkki lisää ennakoitavuutta ja rauhoittaa koiraa paremmin kuin aina vain uusiin reitteihin tutustuminen. Koiran kannattaa antaa haistella rauhassa, jos se sitä haluaa tehdä. Myös kävelytahti on hyvä pitää rauhallisena ja antaa koiran tarkkailla ympäristöään sen sitä halutessa.

Rutiinit luovat turvaa rescuekoiran kotiutuessa

Rescuekoiran kotiutumista edistävät mahdollisimman samanlaisina toistuvat asiat. Jos suinkin mahdollista, pidetään päivärytmi alussa samanlaisena: ruokailut ja ulkoilut tapahtuvat tiettyyn aikaan päivästä, muu aika pyhitetään levolle.

Myös koiran kanssa toimiminen kannattaa tehdä mahdollisimman ennakoitavasti. Esimerkiksi varusteet puetaan koiralle aina tietyssä paikassa, se saa ruuan aina tietyssä paikassa, sille jutellaan kun sitä lähestytään, sen kanssa ulkoillaan vain samoilla reiteillä. Rutiinit ja ennakoitavuus tuovat turvaa kaikille koirille, mutta erityisen tärkeitä ne ovat rescuekoiran kotiutuessa, sillä niiden avulla koiran sopeutuminen uuteen ympäristöön ja ihmisiin helpottuu.

Vieraisiin ihmisiin tutustuttaminen kuuluu koiran kotiutumisprosessiin vasta myöhemmin. Ensimmäisten viikkojen aikana ei siis kannata kutsua vieraita kylään tai lähteä koiran kanssa kyläilemään. Myöskään koirapuistokäyntien ei tulisi kuulua ensimmäisten viikkojen ohjelmaan. Vaikka koira vaikuttaisi reippaalta, ovat nämä siitä huolimatta asioita, jotka nostavat turhaan koiran stressitasoa tilanteessa, jossa tulisi keskittyä vain turvallisen ja ennakoitavan arjen luomiseen.

Myös ulkoiluun voi liittyä aluksi paljon haasteita. Voit lukea niitä käsittelevän artikkelin täältä.

Mitä jos alku tuntuu kovin vaikealta?

Rescuekoiran kotiutuminen on prosessi, joka voi nostattaa monenlaisia tunteita myös ihmisessä. Muista suhtautua koiran lisäksi lempeästi myös itseesi: on täysin normaalia, että hetkittäin tilanne voi tuntua kovinkin raskaalta tai koiran ottamista voi jopa katua. Niissä hetkissä kannattaa keskittää ajatukset siihen, että kaikella todennäköisyydellä tilanne on huomattavasti helpompi muutaman viikon kuluttua.

Rescuekoiran kotiutumista seuratessa kannattaa kiinnittää huomiota pieniinkin edistysaskeleisiin: niitä voivat olla esimerkiksi se, että koira uskaltaa tulla turvapaikastaan tutkimaan huonetta ensin yksin ollessaan, sitten ihmisten läsnäollessa. Tai ensimmäinen pissa ulos. Tai ensimmäinen hännänheilutus, kun tulet töistä kotiin. Tai koira, joka huokaa tyytyväisenä, kun se ensimmäisen kerran uskaltaa hypätä sohvalle viereen nukkumaan. Jos tuntuu, että mikää ei edisty, kannattaa katsoa taaksepäin: oliko tilanne kuitenkin haastavampi aiemmin?

Paras tulos saavutetaan etenemällä koiran omaan tahtiin. Osa koirista tarvitsee paljon tukea ja etenee pienin askelin. Kuva: Ira Müller

Jokaisen koiran kotiutumisprosessi on yksilöllinen. Ei kannata murehtia, vaikka muiden juuri tulleet rescuekoirat tuntuisivat heti ulkoilevan reippaasti tai tulisivat heti hakemaan rapsutuksia. Jokainen koira etenee omaan tahtiinsa ja tärkeintä on, että omistaja pyrkii tukemaan sitä ja mahdollistamaan kotiutumisen. Mitä vähemmän kiirehditään ja patistetaan, sitä todennäköisemmin lopputulos on lopulta hyvä.

Kannattaa myös hakea apua, jos koiran käytöksessä jokin tuntuu vaikealta ymmärtää tai ei tiedä miten pitäisi toimia. Ole yhteydessä yhdistykseen, sillä vastuulliseen rescuetoimintaan kuuluu, että yhdistys aina tarvittaessa tukee omistajaa ja koiraa yhteisellä taipaleella. Yhdistyksen aktiiveilla on paljon kokemusta rescuekoirien kotiutumisesta ja niiden monenlaisista vaiheista. Usein jo keskustelu koiravaraajan kanssa auttaa ymmärtämään koiraa ja lisää jaksamista. Jos tilanne on erityisen haastava, on Viipurin Koirien käytösneuvojan etäneuvonta myös veloituksetta käytössä. Yhteystiedot saa koiran omalta koiravaraajalta.

Muistilista rescuekoiran kotiutumiseen

• Anna koiralle aikaa ja rauhaa.
• Luo turvaa tuovia rutiineja.
• Varmista ja tue koiran lepäämistä.
• Jätä varsinainen kouluttaminen myöhemmäksi - keskity aluksi vain suhteen ja luottamuksen rakentamiseen.
• Älä murehdi, vaikka alku tuntuisi vaikealta - se kyllä helpottuu ajan kanssa.

Teksti: Laura Uotila (eläintenkouluttaja AT)

Aiheesta muualla: Adoptiokoiran onnistunut kotiuttaminen vaatii paljon aikaa, herkkuja ja malttia