ERITYISADOPTIO
Sukupuoli: narttu (sterilisoitu)
Syntymäaika: 2015
Koko: pienehkö (9,5 kg)
Rabiesvasta-ainetestattu: 9/2024
Tautitestattu: 12/2024
Sijainti: Pirkanmaa, Suomi

17.8.2025
Rita vaihtoi hoitopaikkaa ja on jatkossa tavattavissa Pirkanmaalla. Tämä reipas terrierileidi etsii kotia ainoana koirana tai rauhallisen uroksen kaverina.

29.7.2025
Pikku-Rita on ihana, hellyyttävä ja toisinaan kovapäinen, kuten terrierin kuuluukin. Se rakastaa ihmisiä, ruokaa, ulkoilua ja uutena asiana suuresti myös uimista!

Pikku-Rita on alusta asti ollut rauhallinen kotioloissa, ulkona terrierimäiseen tyyliin reagoiva ja valpas. Se reagoi lenkeillä muihin koiriin, kaupungin pupuihin ja oraviin sekä toisinaan ohi ajaviin autoihin. Muiden koirien ohituksista se pääsee alkuun nähden yli nopeasti ja etenkin silloin, jos toinen koira ei reagoi millään tavalla. Hiukan kauempana oleviin hiljaisiin koiriin se ei välttämättä reagoi enää lainkaan, vaikka näkisikin ne. Ohi ajavia autoja kohti se saattaa yrittää hyökätä ja silloin onkin hyvä olla tukeva ote hihnasta. Pikkuriista on edelleen ja tulee varmaankin aina olemaan Pikku-Ritalle jalat alle saava asia eikä pupuja ja oravia kohdatessa meinaa tarpeitten tekemisestä tulla hetkeen mitään. Muutoin Pikku-Rita on ihan tavallinen ja reipas lenkkikoira.

Pikku-Rita on kesän aikana päässyt käymään useaan kertaan mökillä järven rannalla, joka on tuonut helpotusta kuumuuteen ja antanut hyvän mahdollisuuden terapeuttiseen liikuntaan, sillä Pikku-Rita on osoittaunut oikeaksi vesipedoksi. Se hyppää laiturin päästä kuin vanha tekijä kepin perässä ja tuo sen takaisin rantaan. Uiminen on tehnyt Pikku-Ritan lihaksille hyvää eikä pitemmätkään uintisessiot ole pahentaneet takajalan ontumista kuten juokseminen tekee. Vaikuttaisi myös siltä, että jalka on kestänyt pitempiä lenkkejä ja juoksemistakin paremmin, kun se on päässyt uimaan lähes joka viikonloppu kesän aikana. Pikku-Rita on osoittunut myös harjaantuneeksi vapaaksi irtautujaksi niin ovien raoista kuin heppoisista hihnoista ja vapaaksi päästyään se on juossut mökin ympäristön läpi palaten kuitenkin nopeasti takaisin omalle tontille. Pikku-Rita lähtee herkästi uimaan vesilintujen perään ja pyrkii saalistamaan kaiken lähistöllä olevan pikkuriistan, joten täysin vapaana sitä ei voi pitää ja kotihoitajankin mökille hankittiin tämän vuoksi  paremmat kiinnipitovälineet perheen pikku houdinille.

Alun kaksi kuukautta kestävän kipulääkityskokeilun jälkeen Pikku-Rita on ollut ilman lääkettä, koska sen ei huomattu muuttavan juuri mitään Pikku-Ritan olemuksessa tai käytöksessä eikä Pikku-Ritalla ole osoittautunut olevan muuta kuin juoksemisen jälkeistä ontumisen pahenemista takajalassaan, jota oli myös lääkityksen aikana. Rauhalliset ja kohtuullisen pituiset lenkit ovat riittäneet pitämään ontumisen niin lievänä, että Pikku-Rita pärjää sen kanssa eikä näytä kärsivän sen vuoksi. Pikku-Ritalle annettiin eläinlääkärissä myös resepti pissankarkailuun, mutta sitäkään ei olla kotihoidossa katsottu tarpeelliseksi, koska pissankarkailu on ollut satunnaista ja pysynyt aisoissa veden säännöstelyllä sekä säännöllisellä lenkittämisellä. Kuumaan aikaan vettä on luonnollisesti laitettu tarjolle enemmän, joten lenkittelyjäkin on ollut tiheämpään, mutta kylmempinä aikoina Pikku-Ritalle on riittänyt kolme lenkkiä päivässä. Satunnaisesti, kun Pikku-Rita on päässyt juomaan reilummin ja päässyt liian myöhään ulos, niin pissa on tullut omaan petiin luultavasti unen aikana. Muutoin Pikku-Rita on alkua lukuun ottamatta ollut täysin sisäsiisti. 

Pikku-Rita sopeutuisi varmasti monenlaiseen ympäristöön ja tärkeintä sille olisi terrierin sielunelämää tunteva oma perhe alueella, jolla pääsee helposti liikenteeltä rauhallisille kävelyreiteille. Plussaa olisi myös, jos Pikku-Ritalla olisi mahdollisuus päästä uimaan silloin tällöin. Vaikka Pikku-Rita rakastaa kaiken kokoisia, näköisiä ja ikäisiä ihmisiä, niin ihan pienten lasten perheeseen Pikku-Rita ei sovellu kovin hyvin ja toisen koiran kaveriksi Pikku-Ritaa tulee harkita tapauskohtaisesti. Pikku-Ritasta saa joku onnekas vielä mitä ihanimman perheenjäsenen ja lenkkikaverin!

Viipurin Koirat tukee seniori-ikäisen Pikku-Ritan adoptiota taloudellisesti. Kulukorvaus Pikku-Ritasta on 400 euroa.

3.4.2025
Reipas seniorilady Pikku-Rita etsii reipasta lenkkiseuraa ja lämmintä syliä Järvenpäässä. 

Aika kuluu nopeaan ja Pikku-Rita on nyt ollut kotihoidossa jo yli kolme kuukautta! Pikku-Rita sulautui nopeasti osaksi arkea ja on sopeutunut hyvin uuteen asuinympäristöönsä, vaikka oletettavaa on, että sen edelliset elinolosuhteet ennen tarhalle joutumista olivat aika erilaiset. Kotona Pikku-Rita on edelleen rauhallinen eikä juurikaan hauku. Ulos lähtiessä Pikku-Ritan terrieriluonne putkahtaa esiin ja innostusta on vaikea hillitä. Pikku-Rita kyllä antaa nätisti pukea päälle valjaat, mutta hiljaisuus ei näissä tilanteissa ole erityisen vallitsevaa. Ulko-ovesta ulos päästessä Pikku-Rita edelleen alkaa haukkumaan ihan vain varmuuden vuoksi ja sillä on aluksi kauhea kiire jonnekin, mutta n. 10-15 minuutin kiskomisen jälkeen se alkaa rauhoittumaan eikä enää jaksa vetää hidastelijoita perässään. Ohitukset vieraiden koirien kanssa saavat sen edelleen haukkumaan ja vetämään kohti, mutta nykyään se pääsee näistä tilanteista yli heti ohitustilanteen ollessa ohi, kun aikaisemmin se saattoi jatkaa haukkumista kunnes toista koiraa ei ollut enää näkyvissä. Pikku-Ritan kanssa on vierailtu myös tyhjässä koirapuistossa, jossa se on päässyt juoksentelemaan vapaana ja tästä se selkeästi nauttii. Pikku-Rita tulee luokse kutsuttaessa ja pois lähteminen koirapuistosta on erittäin sujuvaa, koska se ei missään tapauksessa haluaisi jäädä puistoon ilman ihmistänsä. Muiden koirien seuraksi sitä ei ole uskallettu viedä, koska ei ole tiedossa kuinka se reagoisi. Pikku-Rita kyllä pääsi tutustumaan vieraaseen koiraan vieraassa kodissa, eikä se silloin ollut juuri kiinnostunut uudesta tuttavuudesta, vaan tutki mieluummin uuden paikan. Näyttäisikin siltä, että Pikku-Rita aggressio muita koiria kohtaan liittyy vahvasti kiinni pidettynä olemiseen. Kotihoitoperheen oman pikkukoiran kanssa Pikku-Rita tulee toimeen hyvin eikä hyvin satunnaisia rähinöitäkään ole ollut pitkään aikaan. Koirat usein makoilevat samalla pedillä ja Pikku-Rita saattaa toisinaan äidillisin ottein siistiä pikkukaverinsa kasvojakin. Yksin heitä ei kuitenkaan uskalleta jättää samaan tilaan kuin lyhyiksi hetkiksi. 

Pikku-Ritalla on ortopedi-käynnin jälkeen ollut kipulääkitys päällä, joka on varmasti helpottanut nivelrikkoisen takajalan kipuilua ja Pikku-Rita näyttäsi varaavan nyt paremmin painoa jalalle. Tilannetta on luultavasti helpottanut myös lihaskunnon paraneminen ja hoikistuminen sekä se, että Pikku-Ritaa ei päästetä rasittamaan jalkaa esim. vetoleikein. Pikku-Rita pääsi käymään eläinlääkärin vastaanotolla toistamiseen ja tuolla kerralla eläinlääkäri (eri kuin aikaisemmin) oli myös sitä mieltä, että jalkaa ei tulisi leikata, koska Pikku-Rita pärjää sen kanssa hyvin ja vaiva on lievä. Syy miksi Pikku-Rita vietiin taas eläinlääkäriin oli se, että se oli alusta asti juonut epätavallisen paljon. Pikku-Ritalta tarkistettiin veriarvot ja tehtiin pissatesti, mutta tulokset olivat normaalit eikä juomiselle löytynyt mitään erityistä syytä. Eläinlääkäri oli sitä mieltä, että juominen on Pikku-Ritan kohdalla psyykkistä ja ehdotti tarjotun veden määrän rajoittamista. Tämä sen vuoksi, että liika juominen on aiheuttanut Pikku-Ritalla pissavahinkoja ja virtsankarkailua silloin, kun sitä ei olla päästy viemään ulos tarpeeksi usein. Pikku-Rita sai reseptin myös virtsankarkailuun tarkoitetulle lääkkeelle, mutta veden rajoittaminen on auttanut eikä lääkitystä olla katsottu tarpeelliseksi. Öisin Pikku-Rita nukkuu eikä oletettavasti juo silloin lainkaan, joten yöllinen pissailu ei ole missään vaiheessa ollut ongelma. 

Pikku-Rita rakastaa läheisyyttä ja sylissä loikoilua. Se rakastaa myös suuresti syömistä ja osaa hienosti viestiä ruokarytminsä tärkeydestä menemällä ruokakuppinsa ääreen makoilemaan aina, kun ruoka-aika lähestyy. Eläinlääkärin veden rajoittamisen ohjeilla Pikku-Ritalle riittää kolme lenkkiä päivässä: aamulla, iltapäivällä ja illalla. Lenkkien pituuden suhteen Pikku-Rita ei ole erityisen vaativa. Se pystyy hyvin tekemään pitempiä lenkkejä eivätkä joskus, lähinnä säästä johtuvat, lyhyeksikään jääneet lenkit ole aiheuttaneet turhautumista tai epätoivottua käyttäytymistä kotona. Pikku-Rita oli maaliskuussa kotihoitajan reilun viikon kestävän ulkomaanmatkan aikana hoidossa itselleen vieraassa paikassa, jonne Pikku-Rita sopeutui nopeasti. Väliaikainen hoitaja kuvasi Pikku-Ritaa herttaiseksi ja toivotti sen tervetulleeksi hoitoon taas tarpeen tullen. 

Pikku-Rita on iästään huolimatta vielä hyvin reipas ja hyväkuntoinen ja sillä voi hyvinkin olla vielä vuosia elinikää edessä. Pikku-Ritalle on edelleen etsinnässä rauhallinen aikuiskoti tai sellainen, jossa on vähintään alakouluikäisiä lapsia. Sopeutuminen uuteen kotiin olisi luultavasti kaikkien osapuolten kannalta stressittömämpää, jos Pikku-Rita saisi olla perheen ainoa lemmikki. Pikku-Rita asuu tällä hetkellä hissillisessä kerrostalossa Järvenpään keskustassa ja on sopeutunut sinne erittäin hyvin.   

Viipurin Koirat tukee seniori-ikäisen Pikku-Ritan adoptiota taloudellisesti. Kulukorvaus Pikku-Ritasta on 400 euroa.

22.1.2025
Ihmisrakas ja pienikokoinen Pikku-Rita odottelee loppuelämänsä kotia Järvenpäässä. 

Tasan kuukausi siitä, kun Pikku-Rita saapui Suomeen kotihoitoon. Tämän kuukauden aikana Pikku-Rita on osoittanut olevansa täysin valmis kotikoira eikä sillä ole esiintynyt ei-toivottavaa käytöstä kotioloissa. Kotona se ei ole tuhonnut mitään ja yksin ollessaan se lähinnä nukkuu. Pissavahinkoja on tullut muutama vielä äskettäin, mutta matot on kuitenkin uskallettu laittaa paikoilleen jo vuoden vaihteessa. Pikku-Rita ei kotona juuri hauku toisin kuin ulkona.

Ulos mentäessä se alkaa koirakaverinsa kanssa haukkumaan varmuuden vuoksi jo kotipihassa ja niiden upeaa äänentoistoa pääsevät nauttimaan lenkin aikana ainakin muut koirat ja joskus myös muut ihmiskulkijat sekä ajoneuvot. Ilman koirakaveria lenkit ovat hiljaisempia, mutta toiset koirat nostavat lenkeillä kierroksia yksinkin ja Pikku-Ritaa voisi tämän osalta kuvailla remmirähjäksi. Pikku-Ritasta ei siis ole sellaiseksi koiraksi, jonka kanssa pääsisi helposti tutustumaan alueen muihin koiranomistajiin ainakaan silloin, jos se ei pääse rauhassa tutustumaan uusiin koiratuttavuuksiin.

Perheen oman koiran kanssa Pikku-Rita tulee toimeen pääasiassa hyvin. Herkut ja leikit ovat muutaman kerran aiheuttaneet tilanteen, johon on pitänyt puuttua ja aggression aloittajana on luultavasti ollut perheen oma koira, johon Pikku-Rita on reagoinut. Yksin jäädessään koirat jätetään erilleen, jotta vahinkoja ei pääsisi syntymään.

Ihmisiä Pikku-Rita rakastaa ja lenkeillä se mielellään tervehtisi nämä vastaantulijat perusteellisemmin. Perheen 4-vuotiaan lapsen kanssa ei myöskään ole ollut ongelmaa ja Pikku-Ritalla on lapsen käsittelyn osalta varsin hyvät hermot.

Rotukuvauksesta poiketen Pikku-Rita on osoittautunut varsin rauhalliseksi yksilöksi ja toki ikäkin on voinut alkaa tekemään tehtäväänsä. On myös mahdollista, että Pikku-Ritalla on kroonisesta nivelkulumasta johtuvaa kipua, josta saimme juuri tietää. Pikku-Rita on ontunut hiukan vasenta takajalkaansa ja kerran rajumman vetoleikin yhteydessä kyseinen jalka tuli niin kipeäksi, että Pikku-Rita ei sille voinut varata lainkaan pienen hetken ajan.

Pikku-Rita pääsi ortopedin tutkittavaksi, joka vahvisti epäilymme patellaluksaatiosta eli polvilumpion sijoiltaanmenosta, joka on ollut sillä luultavasti koko ikänsä ja aiheuttanut nivelrikkoa kyseisellä alueella. Yleensä tällaisessa tapauksessa suositellaan leikkausta, mutta koska Pikku-Rita on pienikokoinen eikä enää mikään kovin nuori ja vaivan aiheuttama ontuma on lievää, niin se saattaisi seniorivuotensa pärjätä pelkällä kipulääkitykselläkin. Kipulääkitys on nyt aloitettu ja sen vaikutusta Pikku-Ritan olemukseen seurataan. Ortopedi arveli Pikku-Ritan olevan jonkin verran vanhempi mitä on arvioitu ja voi myös olla, että Pikku-Ritan rauhallisuus johtuu enemmän iästä kuin kivusta, jota sillä luultavasti kulumasta johtuen kuitenkin on. Rauhallinen lenkkeily Pikku-Ritan kanssa on sallittua, mutta rajumpaan riehumiseen sitä ei tulisi enää yllyttää.

Pikku-Ritalle sopisi parhaiten rauhallinen aikuiskoti tai sellainen, jossa on aikuisten lisäksi jo isommat lapset kuin kotihoitoperheessä oleva tättähäärä. Asuinmuodoksi sopivat kaikki, mutta patellaluksaation vuoksi olisi parempi, jos Pikku-Rita ei joutuisi kulkemaan rappuja päivittäin. Ympäristön suhteen Pikku-Rita on joustava, joskin kovin vilkas kaupunkikeskusta olisi sille luultavasti liian stressaava. Yhteiselon sujuminen olisi Pikku-Ritan kanssa varmempaa, mikäli perheessä ei ole ennestään koiraa, mutta tapauskohtaisesti Pikku-Ritalle voisi sopia rauhallinen urospuolinen koirakaveri.

Viipurin Koirat tukee seniori-ikäisen Pikku-Ritan adoptiota taloudellisesti. Kulukorvaus Pikku-Ritasta on 400 euroa.

Viipurin koirat - Pikku-Rita kotihoidossa 1/2025

27.12.2024
Suomalaiseen kotielämään hyvin sopeutuneelta Pikku-Ritalta terveiset kotihoidosta! 

Viikko kotihoitoa takana ja Pikku-Rita on tässä lyhyessä ajassa sopeutunut kotielämään paremmin kuin oli odotettu. Se asustelee tällä hetkellä kerrostaloasunnossa yhdessä hoitotädin, 4-vuotiaan pojan ja kääpiökokoisen uroksen kaverina. Kylässä käy usein myös pojan isä. Pikku-Rita on pitänyt kaikista tapaamistaan ihmisistä ja on hyvin kiintynyt hoitotätiinsä seuraten tämän tekemisiä tarkasti. Kotioloissa sillä ei ole enää tarvetta seurata ihan joka paikkaan, mutta sukulaisten luona vieraassa ympäristössä se lähtee liikkeelle heti, kun hoitotäti tekee pienenkään siirtymiseen viittaavan eleen. Perheen lapsi on hyvin tykästynyt Pikku-Ritaan ja välillä leikittelee sen kanssa niin, että äiti saa komentaa lasta. Pikku-Rita ei ole kuitenkaan näyttänyt juuri välittäneen lapsen tekemisistä ja hakeutuu aina itse lapsen viereen sohvalle paijattavaksi. Se ei ole myöskään osoittanut resurssiaggressiivisuutta minkään suhteen. Perheen puolta pienempi koirakaveri on pari kertaa varoittanut Pikku-Ritaa tulemasta lähelle herkkuaan ja Pikku-Rita on tällöin väistynyt mukisematta.

Perheen oma koira pidettiin ensimmäiset kolme päivää erillään Pikku-Ritasta, koska Pikku-Ritalla oli tarve kiivetä sen päälle eikä kaveri siitä oikein pitänyt, mutta neljäntenä päivänä portti purettiin pois eikä sitä ole enää sen jälkeen tarvinnut. Kahdestaan niitä ei olla vielä kuitenkaan uskallettu jättää samaan tilaan. Vieraisiin koiriin Pikku-Rita suhtautuu varauksella ja erityisesti isoja koiria, joita tulee vastaan lenkeillä, se selkeästi pelkää ja haluaa pitää etäisyyttä. Pienemmille koirille se on alkanut haukkumaan ohitustilanteissa, mutta koirakaverin kanssa on nuuskuteltu vierasta pientä koiraa sovussakin. Sukulaisen keskikokoiseen urokseen se suhtautuu uteliaisuudella ja mikäli tuo uros olisi myöntyväisempi, niin Pikku-Rita näyttäisi tekevän mielellään lähempääkin tuttavuutta sen kanssa. 

Pikku-Rita ei ole juurikaan haukkunut sisällä, mutta uloslähtötilanteet saavat sen ulisemaan innostuksesta. Tätä ollaan harjoiteltu pienemmälle volyymille herkkujen avulla. Pikku-Ritan hoitopaikka sijaitsee kaupungin keskustassa ja autot olivat aluksi hieman jännittävä asia, joihin ollaan nyt jo totuttu aika hyvin. Tutuilla reiteillä sekä koirakaverin seurassa se kulkee reippaasti, mutta vieraammat paikat ilman kaveria saavat sen hiljentämään vauhtia ja tarkkailemaan enemmän ympäristöä. Arka Pikku-Rita ei kuitenkaan ole ja lenkkeily sujuu pienestä varautuneisuudesta huolimatta hyvin. Se osaa tehdä tarpeensa ulkona ja kotioloissa sillä on pissa-alusta eteisessä, johon se teki pissat joitakin kertoja ensimmäisinä päivinä. Nyt alusta on pysynyt kuivana useamman päivän, kun hoitotäti on oppinut käyttämään Pikku-Ritaa tarpeaksi usein ulkona pissalla. Isot hädät ovat tulleet vain ulos. 

Pikku-Rita on kotioloissa ollut pääasiassa rauhallinen ja olohuoneen sohvasta on tullut sen lempipaikka. Se osaa istua käskystä, reagoi hyvin kutsuun tai kieltoon sekä on nukkunut yöt rauhassa olohuoneen sohvalla muiden ollessa makuuhuoneissaan. Yksinoloa on harjoiteltu usempaan otteeseen ja tällä hetkellä Pikku-Rita on ollut yksin kotona pisimmillään n. 4h. Kamerayhteys on kertonut sen aluksi olevan hiukan harmissaan, mutta siirtyvän kuitenkin pian sohvalle nukkumaan syötyään ensin herkkunsa. Hoitotoimenpiteetkin Pikku-Rita on antanut tehdä hienosti, vaikka suihkussa käyminen tai kynsien leikkuu ei näytäkään olevan sen lempipuuhia. 

Kaiken kaikkiaan Pikku-Rita vaikuttaa sopeutuvaiselta ja voisi sopia monenlaiseenkin ympäristöön, joskin ihan kauhean vilkkaan kaupungin keskusta tai pikkulapsiperheen arki olisi sille kuitenkin luultavasti liikaa. Koska Pikku-Rita on metsästysterrierisukuinen koira, niin sen tulevassa kodissa ei varmuuden vuoksi tulisi olla kissoja tai muita pienlemmikkieläimiä. Se voisi sopeutua ainoaksi perheen karvakuonoksi, mutta lempeästä urospuolisesta koirakaverista ei varmasti olisi haittaakaan kunhan ne saavat rauhassa tutustua toisiinsa. Koirapuistojen kävijäksi Pikku-Ritasta tuskin koskaan on, mutta ihmisten ystäväksi sekä lenkki- ja sohvakoiraksi senkin edestä. 

21.12.2024
Terrierinsukuinen Pikku-Rita löysi hoitopaikan Suomesta! Se jatkaa kodinetsintää Uudellamaalla.

10.12.2024
Pikku-Ritaa odottaa hoitopaikka Suomessa ja matkaan valmistautuessaan Rita kävi tautitesteissä. Kaikki tutkitut taudit olivat sillä negatiivisia.

Negatiivisia olivat anaplasmoosi, babesioosi, ehrlichioosi, hepatozoonoosi, leishmanioosi, Mycoplasma haemocanis, sydänmato Dirofilaria immitis sekä ihomato Dirofilaria repens.

23.10.2024
Pikku-Rita valittiin niiden koirien joukkoon, joilta mitattiin rabiesvasta-ainetasot siinä toivossa, että sille löytyisi koti tai hoitopaikka Suomesta.

Ritan vasta-ainetasot olivat riittävät ja sillä olisi mahdollisuus matkustaa Suomeen vielä ennen joulua, kun on kulunut 3 kk näytteenotosta. Rita saa mukaansa virallisen todistuksen testituloksesta.

27.7.2024
Iloinen Pikku-Rita pääsee välillä vapaaehtoisten kanssa kävelylle, mutta hiukan alkaa jo huolestuttaa. Löytyykö omaa kotia ennen syksyä? Ohutturkkinen Rita ei millään pärjää talvea tarhalla.

Viipurin koirat - Pikku-Rita 6/2024

26.5.2024
Ritalle lisättiin kesäisempiä kuvia. Vapaaehtoiset ovat tehneet tarhalle esteradan, jota Ritakin on päässyt kokeilemaan.

17.5.2024
Pikku-Rita lähettää keväisiä terveisiä videon muodossa.

Viipurin koirat - Pikku-Rita 13.5.2024

4.2.2024
Reipas Rita-terrieri etsii aktiivista kotia! Se on ihmisrakas ja eloisa tyttö, joka innostuu mistä tahansa tekemisestä ihmisten kanssa.

Viime syksynä Ritan omistaja kuoli. Kodittomiksi jäivät kaksi terrieriä, Rita ja uros Karat. Pian selvisi, että Rita oli kantavana, ja se synnytti sijaiskodissa lokakuussa viisi pentua. Karat sekä neljä pentua onnistuivat löytämään kodit Viipurista, mutta Ritalle ja Sari-pennulle ei kotia löytynyt. Niinpä parivaljakko siirtyi Snezhannan tarhalle ja Snezhanna pyysi lisäämään tämän kaksikon Suomesta kotia etsivien joukkoon.

Rita on erittäin aktiivinen ja reipas tyttö. Se rakastaa ihmisten seuraa ja yhdessä touhuamista. Terrierimäiseen tapaan se on myös herkästi kiihtyvä ja innostuva, joten on selvää, että uudessa kodissa Rita tulee tarvitsemaan mielekästä tekemistä ja paljon liikuntaa, ettei energiaa pureta ei-toivottuihin asioihin.

Rita saattaa olla paperiton saksanmetsästysterrieri, tai ainakin sekoitus, jossa on tätä rotua vahvasti mukana. Sen luonne on hyvin samantyyppinen kuin miten rotua kuvataan: rohkea, kiihkeä, seurallinen ja yhteistyöhaluinen. Saksanmetsästysterrierit ovat metsästyskoiria, joita käytetään erityisesti kettujen ja supikoirien luolametsästyksessä, ja siinä koiralta tarvitaan huomattavaa rohkeutta.

Meidän tietojemme mukaan Ritaa ei ole käytetty metsästykseen emmekä siksi etsi sille metsästävää kotia. Luolametsästyksessä on isoja riskejä koiran terveyttä ja hyvinvointia ajatellen, ja tästä syystä haluamme, että Rita saa jatkossakin viettää aktiivista, mutta turvallista elämää. Ritasta saisi varmasti kivan harrastuskaverin esimerkiksi jäljestykseen, noseworkiin, rally tokoon ja tietysti ihan vain jaksavaisen seuralaisen pitkille ja reippaille metsälenkeille säässä kuin säässä.

Rita tulee toimeen samassa aitauksessa elävien koirien kanssa, mutta kaikkien koirien kanssa se ei aina tule toimeen. Rita etsii kotia ainoana koirana tai pitkäpinnaisen uroksen kaverina. Rodun voimakkaan metsästysvietin takia kodissa ei voi olla pieneläimiä. Eläinklinikalla Rita suhtautui välinpitämättömästi kissoihin, mutta varmuuden vuoksi emme luovuta Ritaa kissakotiin. Koska Rita on vauhdikas tapaus, ei perheessä voi olla pieniä lapsia.

Vaikka Ritalla on ollut aiemmin koti, emme tiedä yhtään, onko se asunut sisätiloissa vai ulkotarhassa. Nyt Rita etsii paikkaa täysiverisenä perheenjäsenenä eli ehdottomasti sisäkoirana. Uuden omistajan tulee kuitenkin olla valmis opettamaan sille yksinolemista, sisäsiisteyttä ja muita arjessa tärkeitä taitoja. Vahvan metsästysvietin takia mahdollisen pihan tulee olla hyvin aidattu, eikä Ritaa voi koskaan pitää vapaana aitaamattomalla alueella.

Jos elämääsi mahtuu reipas annos terrierimäistä energiaa ja kaipaat koiraa, jonka kanssa voit touhuta kaikkea kivaa, voisi Rita olla oiva valinta! Tutustu saksanmetsästysterrieriin rotuna esimerkiksi täällä.

Rita steriloiodaan sekä tautitestataan 8 vektorivälitteisen taudin varalta ennen Suomeen tuloa ja sen tiedot lisätään Ruokaviraston koirarekisteriin. Sen kodinetsintää hoitaa Viipurin Koirat ry, joka on rekisteröitynyt Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin asiakastunnuksella 22917870.

Huomioithan, että koirien kuvaukset on kirjoitettu niitä tarhaoloissa tarkkailemalla, ja niiden käyttäytyminen saattaa muuttua uuteen kotiin kotiutumisen myötä. Tutustu ensin huolellisesti adoptio-ohjeisiin kodin tarjoamista harkitessasi ja täytä sitten adoptiohakemus.