Raportti: Vektorivälitteisten tautien testituloksia Viipurin seudun tarhakoirilla 1–12/2025

Viipurin Koirat ry on testauttanut kotia etsiviltä koirilta vektorivälitteisiä tauteja osana adoptio-ohjelmaansa vuodesta 2018. Kuluneen seitsemän vuoden aikana tauteja on testattu jo lähes 1600 koiralta. Julkaisemme testien tuloksia vuosittain.

Punkkivälitteisten anaplasman, babesian ja ehrlichian sekä hyttysen välittämien sydänmadon ja ihomadon testaaminen on Responsible Rescue -kriteereihin sitoutuneille rescueyhdistyksille pakollista Venäjältä koiria maahantuodessa. Lisäksi Viipurin Koirat ry testaa kaikki adoptiokoirat hietasääsken levittämän leishmanian sekä punkkivälitteisten hemoplasmoosin (Mycoplasma haemocanis) ja hepatozoonoosin (Hepatozoon canis) varalta.

Tautitestien toteutus ja laajuus vuonna 2025

Yhdistys tutki aikavälillä 1–12/2025 vektorivälitteisten tautien esiintymistä 193 tarhakoiralta kolmella Viipurin seudun löytökoiratarhalla. Tauteja tutkittiin sellaisilta koirilta, jotka olivat mukana yhdistyksen adoptio-ohjelmassa ja jotka oli tarkoitus tuoda Suomeen. Näytteet otettiin Viipurin, Kamennogorskin ja Svetogorskin löytökoiratarhoilla ja ne kaikki analysoitiin Vet Union -laboratoriossa PCR-menetelmällä.

Vuoden 2025 tulokset: monia testatuista taudeista ei todettu lainkaan

Anaplasmaa, babesioosia, ehrlichiaa, sydänmatoa tai leishmaniaa ei todettu tällä aikavälillä yhdelläkään tarhalla olevalla koiralla. Hemoplasmoosi oli positiivinen 27 koiralla, joista kaikki olivat oireettomia. Ihomato todettiin 15 aikuisella koiralla. Ihomatotartunnan saaneilla koirilla aloitettiin ennen tarhalta lähtöä lääkekuuri (Advocate), jota jatkettiin Suomessa yhteensä 6–12 kk ajan.

Yhteenveto vuoden 2025 positiivisista testituloksista ja vertailu edellisvuosiin:

anaplasmoosi (Anaplasma phagocytophilum, A. platys): 193 testattua, joista positiivisia 0 kpl (0 %) [2024: 0 %, 2023: 0 %]
babesioosi (Babesia spp., Babesia gibsoni): 193 testattua, joista positiivisia 0 kpl (0 %) [2024: 0 %, 2023: 0,37 %]
ehrlichioosi (Ehrlichia canis): 193 testattua, joista positiivisia 0 kpl (0 %) [2024: 0 %, 2023: 0 %]
sydänmato (Dirofilaria immitis): 193 testattua, joista positiivisia 0 kpl (0 %) [2024: 0 %, 2023: 0 %]
ihomato/ihodirofilarioosi (Dirofilaria repens): 193 testattua, joista positiivisia 15 kpl (7,77 %) [2024: 3,75 %, 2023: 6,72 % %]
hemoplasmoosi (Mycoplasma haemocanis): 193 testattua, joista positiivisia 27 kpl (13,99 %) [2024: 7,50 %, 2023: 14,55 %]
hepatozoonoosi (Hepatozoon canis): 193 testattua, joista positiivisia 0 kpl (0 %) [2024: 0 %, 2023: 0 %]
leishmanioosi (Leishmania infantum): 193 testattua, joista positiivisia 0 kpl (0 %) [2024: 0 %, 2023: 0 %]

Analyysi tuloksista

Koirien vektorivälitteisten tautien tilanne on Viipurin seudulla edelleen erittäin hyvä lukuun ottamatta ihomatoa (D. repens) ja hemoplasmoosia (M. haemocanis). Näiden molempien esiintyvyys putosi Viipurin Koirat ry:n testauttamilla koirilla vuonna 2024 puoleen verrattuna edelliseen vuoteen ja nousi vuonna 2025 taas takaisin aiemmalle tasolle. Vuonna 2025 ihomatoa löytyi hiukan alle 8 prosentilta Suomeen varatuista koirista ja hemoplasmoosia noin 14 prosentilta.

Arvelimme jo etukäteen, että ihomato- ja hemoplasmoositartuntojen määrät Viipurin seudun löytökoiratarhoilla saattaisivat lähteä uudelleen nousuun yhdistyksen toimittaman avun pienennyttyä. Avun perille saamiseen liittyvät haasteet ovat johtaneet siihen, ettei ulkoloishäätöjä ole enää riittänyt kaikille koirille yhdistyksen yhteistyötarhoilla ja lääkitseminen on aiempaa satunnaisempaa. Tarhoille ei ole myöskään voitu hankkia kuin satunnaisesti sellaisia hinnaltaan kalliimpia ulkoloishäätöjä, jotka torjuvat hyttysiä ja ehkäisevät siten myös ihomadon tarttumista.

Löytökoiratarha Dom Hvostikovissa (Snezhannan tarha, Viipuri), jossa on voitu toteuttaa ulkoloishäätöjä tehokkaammin kuin yhdistyksen kahdella muulla yhteistyötarhalla, on nähty niiden hyöty sekä vähentyneinä ihomato- että hemoplasmoositapauksina viime vuosina. Tutkittujen joukossa olleilla Dom Hvostikov -tarhan koirilla todettiin tälläkin kertaa tartuntoja suhteellisesti jonkin verran vähemmän verrattuna kahteen muuhun tarhaan.

Eri tarhojen väliset osuudet tutkittujen koirien määrässä vaihtelevat eri vuosina riippuen siitä, kuinka monta koiraa kultakin tarhalta on varattu Suomeen. Osuudet eivät pysy tasaisina vuodesta toiseen, mikä voi aiheuttaa vaihtelua myös tuloksissa.

Suomessa tehdyissä uusintatestissä yksi vahvistettu leishmaniatapaus

Adoptiokoirien kodit ovat uusintatestauttaneet koiriaan jonkin verran Suomessa joko yhdistyksen ohjeistuksen mukaisesti (6–7 kk kuluttua maahantulosta) tai muun eläinlääkärikäynnin yhteydessä. Myös yhdistys on uusintatestauttanut joitakin koiria niiden ollessa sijaiskodeissa Suomessa.

Vuonna 2024 Suomeen saapuneista viipurilaiskoirista yksi testattiin vasta-ainetutkimuksella positiiviseksi Ehrlichia caniksen osalta loppuvuodesta 2024. Myöhemmin samalle koiralle teetetty SNAP 4Dx plus -testi oli kuitenkin negatiivinen. Alkuvuonna 2025 eräs edellisenä vuonna maahan saapunut viipurilaiskoira sai positiivisen tuloksen vasta-ainetestissä sekä ehrlichian, babesioosin että leishmanioosin osalta. Kaikki kolme tautia olivat kuitenkin negatiivisia koiralle samalla menetelmällä toteutetussa uusintatestissä.

Eräs vuonna 2024 Suomeen saapunut koira testattiin leishmanian osalta positiiviseksi alkuvuodesta 2025 ja tulos oli edelleen positiivinen joitakin kuukausia myöhemmin tehdyssä kontrollitestissä. Koira oli oireeton ja tilannetta seurataan vuosittaisilla kontrolleilla koiran kodin toimesta. Koska koira on saapunut tarhalle alueelta, jossa ei esiinny endeemisenä leishmaniaa, on se mahdollisesti asunut aiemmassa elämässään etelämäpänä tai saanut tartunnan esimerkiksi emoltaan.

Viipurissa positiivisen M. haemocanis -tuloksen saaneista koirista joitakin on uusintatestattu niiden oman kodin toimesta Suomessa negatiivisiksi, mikä viittaa siihen, että tämä kantajuus voi ajan mittaan poistua.

Pitkäjänteistä työtä koirien terveyden turvaamiseksi

Viipurin Koirat ry jatkaa tautitestien teettämistä Suomeen varatuille koirille. Jokaiselta yhdistyksen adoptio-ohjelmaan valitulta koiralta testataan myös rabiesvasta-ainetasot, mikä on Venäjältä EU:hun saapuville koirille lakisääteistä.

Yhdistys pyrkii hankkimaan avustuskohteisiinsa ulkoloishäätöjä myös jatkossa. Tavoitteena on, että kaikkien kolmen löytökoiratarhan kaikilla asukkailla olisi voimassaoleva punkki- ja kirppuhäätö ainakin kesäkautena, mutta koska häädöt hankitaan lahjoitusvaroin, edellyttää tämän tavoitteen saavuttaminen merkittävää panostusta myös yhdistyksen tukijoilta.

Yhdistyksen ohjeistus yhteistyötarhoilleen on, etteivät nämä ottaisi vastaan löytökoiria Leningradin alueen ja Pietarin ulkopuolelta. Monet koirien vektorivälitteiset ja muut tarttuvat taudit ovat huomattavasti yleisempiä Venäjän lounais- ja eteläosissa kuin ne ovat Viipurin Koirat ry:n toiminta-alueella Suomen itärajan tuntumassa.

Aiemmat raportit löytyvät alta. Lisätietoja taudeista ja niiden esiintymisestä Viipurin seudulla löydät sivuiltamme osiosta Adoptoitavien koirien terveydestä.

Lisätiedot: Aino Arjas, aino.arjas@viipurinkoirat.fi
20.2.2026

You are here