Sukupuoli: uros (kastroitu)
Koko: keskikokoinen (n. 60 cm)
Syntymäaika: 2020-2021
Tautitestattu: 4/2023

8.10.2023
Alpo sai kodin.

11.7.2023
Komealla Alpolla on vierähtänyt kotihoidossa reilut kaksi kuukautta. Alpo on osoittautunut hyvin fiksuksi ja kekseliääksi sekä sosiaaliseksi nuoreksi pojaksi.

Alpo oppii asiat hyvin nopeasti, mutta kenties huskymaiseen tapaan noudattaa opittuja asioita lähinnä silloin, kun se on sille itselleen mielekästä. Alpo ja huumorintaju sopivatkin hyvin yhteen.

Alpo osaa kulkea hienosti hihnassa, mutta etenkin metsän eläinten hajut veisivät monesti pojan mennessään, ja se pyrkiikin kovasti ja voimalla hajujen perään. Autoilu sujuu myös hienosti, ja Alpo on alkanut koko ajan pitää autoilusta entistä enemmän. Kärsivällisyyttä Alpo on myös alkanut sisäistää – esimerkiksi ruokaa se odottaa jo nätisti luvan saamiseen asti ruokaan yhä kohdistuvasta voimakkaasta resurssiaggressiivisuudesta huolimatta. Vieraista Alpo kuitenkin innostuu niin paljon, ettei monestikaan hillitse itseään, vaan hyppii vieraita vasten iloisena.

Alpon poikkeuksellisen voimakkaaseen ja välillä epäjohdonmukaiseen resurssiaggressiivisuuteen löytyi eläinlääkärikäynnillä taustatekijä. Yksi lannerangan nikamista on selvästi eri muotoinen ja matalampi muihin nikamiin verrattuna, ja aiemmin saatu trauma esimerkiksi kasvuvaiheessa on mahdollinen ja selittäisi eroavaisuuden.

Oletettavasti nikaman poikkeavuuden vuoksi Alpon lanneselkä jumiutuu ja kipeytyy, ja poika purkaa kipuaan ylimitoitettuun resurssien ja jopa näpistämiensä roskien vahtimiseen sekä turhan rajuihin otteisiin leikkiessä. Alpon käytös ja liikkuminen ovat kuitenkin muuttuneet parempaan suuntaan kipulääkkeen, lihasrelaksantin ja fysioterapian avulla. Hoito on vasta aloitettu ja vaivan kurissa pysymisen edellytykset ovat siten vielä osin selvityksessä, mutta oletettavasti Alpo tulee tarvitsemaan säännöllistä fysioterapiaa tai hierontaa sekä lääkekuureja myös jatkossa. Saattaa olla, että Alpo ei lanneselän herkän jumiutumisen vuoksi myöskään sovellu esimerkiksi aktiiviseen vetoharrastukseen, vaan liikunnan tarve on täytettävä muutoin.

Tulevalta kodiltaan Alpo odottaakin sitoutumista kehonhuoltoon, hyvin aidattua pihaa vapaana liikkumista varten sekä mahdollisuutta viettää joitakin aikoja ulkona esimerkiksi kunnollisessa ulkotarhassa. Poika nimittäin ei halua sisällä aikaansa juurikaan viettää. Öisin se rauhoittuu lopulta nukkumaan mekastettuaan ulko-oven kanssa ainakin puolisen tuntia, mutta kotihoitajan ollessa pois kotoa se pyrkii koko ajan ulos. Ulkona puolestaan yöt ja kotihoitajan tähän saakka suhteellisen lyhyet poissaolot ovat kuitenkin sujuneet ongelmitta. Näin ollen kaikille parasta olisi riittävän hyvin aidattu alue tai aitauksen sisällä oleva tarha, jossa Alpo saisi viettää omistajan poissaoloajat sekä halutessaan myös yöt. Alpo on hyvin sosiaalinen sekä ihmisten että muiden eläinten suhteen, joten yksintarhaaminen ei kuitenkaan sovi sille pääasialliseksi ajanviettotavaksi.

16.5.2023
Alpolta terveisiä! Energinen ja ihmisrakas huskymainen Alpo laittoi pyörremyrskyn lailla hoitopaikkansa kuviot sekaisin saavuttuaan Suomeen puolitoista viikkoa sitten.

Tilanne on sittemmin rauhoittunut Alpon saadessa joka päivä purkaa energiaansa riittävästi ja vastapainoksi levätä pois tarha-aikojen kuormitusta. Kierroksien alta on paljastunut ystävällinen, iloinen, ihmisrakas ja itsevarma nuori huskypoika.

Alpo viettää päivistään suurimman osan aidatulla isolla pihalla, ja nauttii muiden koirien seurasta, leikkimisestä ja kuoppien kaivamisesta. Alpo osaa itse avata tavalliset ovet ja on muutoinkin osoittautunut fiksuksi ja kekseliääksi. Hoitopaikassa välioven kahva on käännetty ja ulko-ovi on lukossa - muutoin Alpo välttäisi ihmisen vaivalta ja menisi omin nokkinensa ulos esimerkiksi aamuvarhaisella saatuaan unista jo tarpeeksi. Pihalla oleilun ja energian purkamisen lisäksi Alpo nauttii metsälenkeistä ja riemastuu valjaat nähdessään. Hihnakäytös on sujuvaa, mutta vetämisen kanssa on työstettävää.

Alpo on muutoin sisäsiisti, mutta sillä on tapana merkkailla runsaasti myös sisällä. Puolentoista viikon aikana merkkailu on rauhoittunut sen verran, että urosvyö riittää imemään merkkailut. Alpo tosin ei ole viettänyt sisätiloissa kovin pitkiä aikoja kerrallaan öiden lisäksi, sillä piha on sen mielestä paras paikka. Hoitotoimenpiteet Alpo antaa tehdä hyvin ja tuntuu vähän niistä nauttivankin.

Aluksi Alpolla oli haasteita leikkitilanteissa, sillä ilmeisesti patoutuneen energian ja stressin vuoksi pojalla meni niin sanotusti yli. Parin isomman erimielisyyden jälkeen tällaisia tilanteita ei toistaiseksi ole ollut. Resurssien suhteen Alpo puolestaan on yhä hyvin tarkkana, vaikka vahtimiselta onkin terävin kärki jäänyt pois ensimmäisen viikon jälkeen. Alpo vahtii ruuan lisäksi esimerkiksi keppejä ja kaivamiaan kuoppia. Hoitopaikan koirat osaavat onneksi lukea Alpon eleitä, ja riidoilta on vahtimistilanteissa vältytty. Resursseihin suhtautumisen vuoksi Alpoa ei kuitenkaan luovuteta lapsiperheeseen.

Alpon kanssa on haasteita myös käytöksessä ihmisen poistuessa samoista tiloista. Kotihoitaja epäilee, että Alpolla on vielä tuoreessa muistissa tarha-ajat ja ihmisen poistuminen pienestä tarhasta ilman, että poika pääsi odottamalleen lenkille tai sai tarpeeksi huomiota. Resurssien vahtimisen vuoksi Alpo on ruokittava omassa tilassaan, mutta heti syömisen jälkeen Alpo aloittaa oven vimmatun kaapimisen halutessaan muiden koirien ja ihmisen luo. Karmit ovatkin jo vaihdon tarpeessa, vaikkei Alpo tilassa olekaan viettänyt kuin lyhyitä aikoja. Muina kuin ruoka-aikoina ihmisen poistuessa vähäksikin aikaa väliovi saa myös osansa, mutta muiden koirien seura selvästi lieventää Alpon hätäännystä.

Alpo kaipaa itselleen omakotitalokotia riittävän isolla ja hyvin aidatulla pihalla. Ulvontakonsertit huomioon ottaen rauhallinen sijainti tai ymmärtäväiset naapurit olisi toivottavaa. Kodilta odotetaan myös huumorintajua ja kärsivällisyyttä sekä rauhallista suhtautumista mahdolliseen omaisuuden kärsimiseen merkkailun yms. myötä. Tulevassa kodissa voi olla kissoja, kunhan niille on taattu oma rauha ja ne ovat valmiiksi koiriin tottuneita. 

7.5.2023
Reipas ja aktiivinen Alpo pääsi hoitopaikkaan Suomeen. Se nauttii painileikeistä toisen koirien kanssa ja kuoppien kaivamisesta.

Alpo valmistautui Suomen-matkaan käymällä tautitesteissä. Kaikki 8 testattua vektorivälitteistä tautia (anaplasmoosi, babesioosi, ehrlichioosi, hepatozoonoosi, leishmanioosi, Mycoplasma haemocanis sekä ihomato Dirofilaria repens ja sydänmato Dirofilaria immitis) olivat Alpolla negatiivisia.

7.4.2023
Alpo kastroitiin.

20.3.2023
Alpo on reippaan oloinen hurmuri, jolta ei elämäniloa puutu.

Alpo-paran elämä mullistui tammikuussa. Sen isäntä menehtyi ja miehen alaikäinen poika jäi yksin kahden koiran kanssa. Isänsä menettäneellä nuorella ei ollut mitään mahdollisuutta pitää koiria ja Snezhanna tuli hätiin. Alpo tuotiin tarhalle turvaan. Ei mennyt montaakaan päivään, kun pojan sukulaiset tulivat hakemaan koiraa ja lupasivat pitää siitä hyvää huolta. Snezhanna antoi Alpon sukulaisten mukaan siinä toivossa, että koira pääsisi sille tuttujen ihmisten luo ja sen arki jatkuisi sille tuttuun tapaan, kotikoirana. Vain muutama päivä myöhemmin Alpo kuitenkin löytyi kadulta. Surkeana se makasi lumikinoksen päällä turvattomana, ilman pantaa tai sirua.

Snezhanna kävi hakemassa pojan jälleen turvaan. Kun Alpo havaitsi tutuksi tulleen ihmisen lähestyvän, meinasi se haljeta onnesta! Muutto tarhalle oli kuitenkin Alpolle, entiselle kotikoiralle, suuri järkytys. Se ei alkuun voinut lainkaan käsittää, mihin se oli joutunut ja miksi ihmeessä. Ikään kuin se olisi odottanut entisen omistajansa tulevan hakemaan sen pian takaisin kotiin. Sinne Alpo ei kuitenkaan enää koskaan pääse palaamaan. Nyt se on viettänyt muutaman kuukauden tarhalla ja päässyt yli pahimmasta järkytyksestään. Alposta onkin paljastunut aivan ihana ja lempeä husky-poika, jolla on vielä koko elämä edessä.

Alpo on vielä nuori poika, arviolta noin kahden ikävuoden paikkeilla. Se rakastaa ihmisiä yli kaiken ja naama hymyssä suin kiepsahtaa vieraammankin ihmisen syliin. Pääsimme tutustumaan Alpoon paremmin maaliskuun alussa ja totta kai meidän täytyi aktiivisen oloinen Alpokin ottaa hihnaan. Voi sitä riemua! Alpo ei vaikuttanut pelkäävän mitään ja kaveerasi mielellään kenen tahansa kanssa. Vähä väliä se oli kasassa sylissä, hyppeli onnessaan lumessa ja hillittömästi vispasi komeaa häntäänsä. Mielettömän ihana koira. 

Alpossa virtaa vahvasti huskyn geenejä, ja kiltti ja suloinen Alpo etsiikin itselleen aktiivista kotia. Ihmistä, joka jaksaa säässä kuin säässä liikkua ja touhuta sen kanssa. Kenties ihmistä, joka voisi nauttia myös pitkistä vaelluksista tai koiramaisista harrastuksista. Pelkäksi sohvakoiraksi Alposta ei ole, mutta varmasti se mielellään köllähtää kainaloon päivän päätteeksi, kun riittävästi on päivän mittaan touhuttu ja tehty. Reipas Alpo voisi pärjätä ainoanakin koirana, mutta mikä ettei voisi kotona odottaa mukava lajitoverin edustajakin. Emme tiedä, millaisissa oloissa se on aiemmassa kodissaan elänyt tai mitä taitoja sillä on tassuissaan. Uuden omistajan tuleekin ymmärtää ja muistaa, että kotikoiran taitojen opettelu täytyy aloittaa ihan alkeista lähtien. Huumorintajun tärkeyttä ei myöskään tule vekkuli Alpon kanssa unohtaa. Kunpa se pian pääsisi Suomen maankamaralle haistelemaan lumen alta paljastuvia keväisiä tuoksuja.

Alpo kastroidaan ja tautitestataan ennen Suomeen tuloa. Rokotusten puolesta se olisi valmis pakkaamaan kassinsa huhtikuussa ja matkaamaan kohti Suomea.

Viipurin koirat - Alpo 4.3.2023

Huomioithan, että koirien kuvaukset on kirjoitettu niitä tarhaoloissa tarkkailemalla, ja niiden käyttäytyminen saattaa muuttua uuteen kotiin kotiutumisen myötä. Tutustu ensin huolellisesti adoptio-ohjeisiin kodin tarjoamista harkitessasi ja täytä sitten adoptiohakemus.