Mei

SUOMESSA
Sukupuoli: narttu (sterilisoitu)
Koko: keskikokoinen (n. 55 cm, 20 kg)
Syntymäaika: 9/2018

24.10.2019
Upeus. Se on aika lailla ensimmäinen asia, mikä mieleen tulee kun katsoo Meitä. Ihmisrakas Mei odottaa omaa kotia pk-seudulla.

Mei päätyi Irinan luokse loppukesällä. Se oli juoksennellut yksinään pitkin metsiä ja eräs mies oli ottanut sen kiinni. Meillä ei ollut sirua ja vaikka sen kuvia jaettiin pitkin venäläistä sosiaalista mediaa, ei kukaan tullut tyttöä hakemaan. Muutaman kuukauden ajan Mei asusteli Irinan kotipihan ulkoaitauksessa, kunnes koitti odotettu päivä ja se matkusti Suomeen hoitopaikkaan. Sipoossa autosta loikkasi iloinen pusuttelija, joka oli riemuissaan jokaisesta tapaamastaan ihmisestä ja lähti häntä kippuralla heiluen kohti hoitopaikkaansa.

Mei on saanut tutustua kotikoiran elämään vasta muutamien päivien ajan. Sopeutuminen on lähtenyt hyvin käyntiin, sillä Mei on tavattoman luottavainen, reipas ja ihmisrakas tyttö. Mei ei turhaan jää pohtimaan kannattaako ihmisiä lähestyä, sillä jokainen uusi tuttavuus on sen mielestä tutustumisen arvoinen! Lapset, miehet ja tuntemattomat kadulla tallaajat.. kaikkien syliin Mei olisi tuosta vaan pomppaamassa. Ulkona Mei kulkee rohkeasti eikä toistaiseksi ole rauhallisessa taajamassa säikkynyt mitään tai ketään. Päiväkodin ohi kuljettaessa hihna kiristyy, mutta ei suinkaan pois päin vaan Mei kun tahtoisi niin kovasti mennä aidalle pusuttelemaan kaikki päiväkodin lapsetkin. Elämä hoitopaikassa lapsiperheen keskellä sujuu hyvin, mutta pienimmät lapset tosin saattavat jäädä vauhdikkaan Mein jalkoihin.

Mein menneisyydestä kukaan ei tiedä mitään, mutta sosiaalistuminen ihmisiin on ainakin mennyt nappiin. Mei onkin varmasti saanut elää ja varttua ihmisten parissa, mutta sisällä kotioloissa elämisestä sillä ei välttämättä ole aiempaa kokemusta. Muutenkin kaikki kotikoiran perustaidot ovat vielä hakusessa ja harjoitteluasteella, mutta mikäs ihanan Mein kanssa treenatessa. Hihnassa Mei kulkee, mutta itse hihnakävelyssä on vielä harjoiteltavaa. Vauhti ja vetovoima on alkuun melkoinen, kun tyttö pääsee hajujen vietäväksi. Kunhan pahimmat höyryt on päästelty, kulkee Mei ihan nätisti vetämättä. Mei on ollut sisäsiisti ensimmäistä päivää lukuunottamatta, mutta sisäsiisteyttäkin vielä harjoitellaan ja Mei pääsee päivässä useita kertoja ulos. Yksinolot ovat toistaiseksi olleet lyhyitä, mutta Mei on jäänyt nätisti koiraseurassa kotiin.

Hoitopaikan kahden uroksen kanssa Mei tulee toimeen, mutta toisen nartun kanssa yhteiselo sujuu vaihtelevasti. Mei tuntuu ainakin vielä olevan melko tarkka joistakin resursseista, kuten ruoasta ja leluista. Leikkisä Mei osaisi varmasti arvostaa koirakaveria uudessa kodissaan, mutta se saisi mielellään olla uros, joka ei ole herkästi provosoituvaa mallia ja jonka hermot kestävät raisua leikkikaveria. Meitä ei luovuteta kerrostaloon. Mei etsii sitoutunutta omistajaa, jolla on aikaa koirallensa. Se ei halua joutua viettämään elämäänsä koristeena kenenkään piha-aitauksessa vaan olla tiiviisti mukana perheensä arjessa ja nauttia liikkumisen ilosta oman lauman kanssa. Mei on vielä vähän villi ja vallaton luonnonlapsi, ei mikään valmis paketti, mutta aika täydellinen tyttö siitäkin huolimatta.

Mei on tautitestattu ennen Suomeen saapumista. Meiltä testattiin negatiivisiksi anaplasmoosi, erlichioosi, sydänmato (Dirofilaria immitis), Dirofilaria repens, babesioosi sekä Mycoplasma haemocanis. Viipurin Koirat testasi Meiltä myös rabiesvasta-ainetason ja se ylitti tarvittavan 0,5 IU/ml.

Mein yhteyshenkilönä toimii Ira.

Huomioithan, että koirien kuvaukset on kirjoitettu niitä tarhaoloissa tarkkailemalla, ja niiden käyttäytyminen saattaa muuttua uuteen kotiin kotiutumisen myötä. Tutustu ensin huolellisesti adoptio-ohjeisiin kodin tarjoamista harkitessasi ja täytä sitten adoptiohakemus.